Suomalaispelaajien tilastot ja tarinat brittifutiksessa koottu nettisivustolle

- Aloin etsimään videota ensimmäisestä suomalaisen tekemästä maalista Englannin kentillä. Sitä ei löytynyt mistään. Siitä tuli mieleen, että en liene ainoa joka tällaisia historiatietoja etsii, joten voisikohan näitä tietoja kerätä yhteen.

Tuomo Pessi (vas.) futistovereidensa Veikko Mäkisen, Sakari Vanhasen ja Onni Vanhasen kanssa tutustumassa Elland Roadin tunnelmaan ja antimiin keväällä 2019 ottelussa Leeds-Sheffield United.

Brittifutista 1980-luvulta seuranneelle Tuomo Pessille korona-aika jää mieleen muustakin kun rajoituksista ja tyhjistä katsomoista. Lockdown-iltojen ajanvietteestä alkanut reilun vuoden uurastus kaikkien suomalaisten historian saatossa Englannin liigakentillä pelanneiden tilastojen ja tarinoiden kokoamisesta materialisoitui syksyllä 2021 julkaistussa ainutlaatuisessa verkkopalvelussa. Nyt on kaikki reilut 4300 ottelua tietokannassa, tiedot jalostettuna monenlaisiksi tilastoiksi ja kylkeen kasattu tarinoita ja videoita jokaisesta 56 pelaajasta. Siinä on herkkua yllin kyllin jokaiselle futishistorianiilolle.

Harakanlentoa

TV2:n lauantai-iltapäivän legendaariseen kello viiteen sijoittuvat myös Tuomo Pessin ensimmäiset futisseuraamisen muistot.

– Ensimmäin ottelu taisi olla Liverpool-Tottenham joskus 80-luvun alussa. Isän kanssa katsoin. Muistan, että maalissa oli Bruce Grobbelaar, naurahtaa Pessi.

Oma seura, Newcastle, valikoitui 1980-luvun loppupuolella.

– Kuusnelosella pelasin Football Manageria ja valitsin joukkueeksi yleensä Newcastlen tai West Hamin. Muistan myös Aamulehden 90-luvun alun uutiset, kuinka Keegan oli nostamassa Newcastlen Valioliigaan. Noista ajoista se lähti liikkeelle.

– Ei ole ainakaan tapahtumia puuttunut siitä alkaen, irvistelee Pessi.

– Onko Newcastle sitten ollut mielenterveyden kannalta hyvä juttu, niin sitä ei tiedä.

Wembleyn valoissa

Opiskeluaikojen kesätöiden kautta löytyi kaveripiiriin futisfanaatikkoja. Sitä myöten alkoivat myös visiitit sumujen saarille.

– Ensimmäinen reissu oli reilu parikymppisenä vuonna 1997 pääsiäisenä Lontooseen. Mahtava kokemus. Tuli nähtyä Wimbledon-Newcastle Selhurst Parkilla. Ja Highburylla Arsenal-Liverpool, klassikkomatsi, jossa Fowler yritti kieltäytyä ottamasta vastaan rankkaria, Pessi muistelee.

– Silloin vielä Valioliigan reissuihin pääsi helpommin. Hotellin respasta ja mustasta pörssistä löytyivät liput.

– Tuolla reissulla pääsi myös astelemaan vanhalle Wembleylle. Kun Englanti-Meksiko-ystävyysottelussa Football is coming home -laulu kaikui ämyreistä portaita noustessa katsomoon, niin kyllähän siinä kulki kylmät väreet.

Kenttäbongauksesta tuli harrastus

Stadionien portaita Pessi on astellut ahkerasti tuonkin jälkeen. Irlannissa asuttujen vuosien jälkeen groundhoppingista eli futiskenttien bongauksesta on vuosien mittaan tullut harrastus. Kaiken kaikkiaan ulkomaisia stadioneita on nyt listalla 86. Niistä Brittein saarilla 13 kenttää ja yhteensä 14 matsia.

– Jos ei olisi tätä Covid-tilannetta, niin varmasti olisi jo seuraava seikkailu Englannin kentille suunnitteilla.

Televisiokin viritetään luonnollisesti auki säännöllisesti futiskanavilta.

– Seuraan telkkarista jatkuvasti Newcastlen pelejä. Aina ei toki kiireisessä arjessa pysty 90 minuuttia katsomaan. Pelien lisäksi seuraan aktiivisesti myös uutisia.

Korona vei historian lehdille

Kun koronavirus keväällä 2020 muutti maailmaa, tuli Tuomo Pessille monen muun futisfanaatikon tavoin uusi tilanne: telkkarista ei yht'äkkiä näkynytkään futista.

– Piti keksiä muita futisaiheisia juttuja. Katselin jalkapalloaiheisia sarjoja ja elokuvia. Niitä taisi kertyä siinä muutamaan viikkoon yli 50.

Historiasta kiinnostuneelle Pessille heräsi myös kiinnostus syventyä männävuosikymmenten perspektiiviin vihreällä veralla. Ensimmäisen Englannin kenttien suomalaismaalin videon metsästystä seurasi uppoutuminen kyseisen maalin tehneen Pertti Jantusen uran vaiheisiin. Seuraavaksi alkoi toisen pioneerin Mauno Rintasen tarinaan tutustuminen.

– Asun Madridissa ja tänne tuli pitkä totaalinen lockdown. Ei päässyt liikkumaan mihinkään, niin aloin sitten etsimään tietoja näistä vanhoista suomalaispelureista.

Mustavalkoruutujen aikakauden hahmoista siirryttiin myös tuoreimpiin sankareihin. Samalla idea jonkinlaisesta kootusta tietojen keruusta alkoi kehittyä.

– Pyöriteltiin ideaa kaverini kanssa, joka on viestintäammattilainen. Pidettiin palaveria ja mietittiin miten sen käytännössä toteuttaisi.

Palavereissa päädyttiin nettisivujen rakentamiseen ja kohdentamiseen niihin suomalaisiin, jotka ovat pelanneet Englannin neljällä korkeimmalla sarjatasolla olevissa joukkueissa historian saatossa.

Vuoden urakka tilastojen keruussa

– Ensimmäinen paha rasti oli, että miten saadaan kattavat tilastot. Melkein vuosi meni tilastoja kootessa. Etsittiin mistä tahansa niitä löytyi: muun muassa netistä, Rothmansin vuosimatrikkeleista ja sanomalehtiarkistoista. Tilasin englantilaisista divareista Rothmannin vuosimatrikkeleita. Viime talvena niitä posti kantoi viikoittain, osan aika heikkokuntoisinakin. Vaimolla oli siinä ihmettelemistä. Nuo kirjat ovat edelleen omassa arkistossa.

– On tullut käytettyä kaikkia mahdollisia ja mahdottomiakin tietolähteitä, joita on sitten yhdistelty. Paljon on itse asiassa virheitäkin tilastoissa tullut vastaan, joita on sitten tähän lähteitä vertailemalla korjattu.

Välillä on tarvinnut mennä hyvinkin syvälle historian lehdille, jotta tietoa on löytynyt.

– Kuriositeettinä voisi mainita, että 1950-luvun peleihin liittyen on esimerkiksi luettu Hullin sanomalehtiä, mistä on haettu tarinoita.

Ainutlaatuinen kokonaisuus suomalaista jalkapallohistoriaa

Uuttera työ on kannattanut. Nyt on reilu 4300 ottelun tilastopaketti nätisti Excelissä. Löytyy täydelliset ottelutiedot kaikista suomalaisten pelaamista otteluista. On ottelujen maalit, kokoonpanot pelinumeroineen, vaihtoajat, stadionit, yleisömäärät ja paljon muuta.

– Tilastodatasta on sitten väännetty Excelillä esimerkiksi kuka on ollut paras maalintekijä, kenellä on eniten otteluita ja kenen managerin alaisuudessa on eniten pelattu. Tilastoista saadaan ulos oikeastaan mitä tahansa nyt kun data on olemassa.

Oheen on myös linkattu matsiraportit pääasiassa BBC:ltä siten, että 90 % matseista sisältää otteluraportin jostakin internetin syövereistä.

Pääosa tiedoista on myös jo julkaistu tänä syksynä avatulla nettisivustolla osoitteessa suomifutaajatenglannissa.wordpress.com. Kokonaisuus on ainutlaatuinen.

– Haluttiin koota ja tallentaa pala suomalaista jalkapallohistoriaa. Samanlaista sivustoa ei ole olemassa. Nyt on paikka, josta voi hakea tietoa, yksityiskohtia ja tarinoita - katsoa suomalaisesta näkövinkkelistä englantilaista futista, toteaa Tuomo Pessi ja toivoo, että verkkopalvelusta on iloa monelle futisjännärille.

– Tässä verkkopalvelussa on tosiaan kaikkien 56:n suomalaisen kaikki pelit.

Tämä tarkoittaa, että tilastoista löytyvät niin English Football Leaguen pelit kuin cupit ja europelitkin. Esimerkiksi Wikipediassa näkyy tyypillisesti vain liigapelien tilastot.

– Tämä tarkoittaa, että mukana on esimerkiksi Jani Viander, joka ei pelannut yhtään liigapeliä, mutta yhden cup-matsin. Sitä vastoin ne, jotka ovat jääneet vain reserveihin, eivät ole tilastoissa mukana.

Rispektiä riittää

Historianlehtiä ja pelaajien tarinoita lukiessa Tuomo Pessi on kiinnittänyt huomiota siihen kuinka karua jalkapalloammattailaisen arki voi olla. Hyypiät ja Jääskeläiset ovat jäävuoren huippu.

– Paljon on ollut Suomessa hyvin pelanneita jalkapalloilijoita, mutta eivät sitten kuitenkaan ole pärjänneet Englannin kentillä. Ura on kuitenkin lyhyt ja mahdollisuudet voivat olla pienestä kiinni. Ehkä on vain yksi kausi. Valmentaja on saattanut vaihtua ja pelaaja on joutunut lähtemään, tai on tullut loukkaantuminen. Suomalaisen pelaajan on pitänyt olla lähtökohtaisesti brittiläistä selkeästi parempi, että on saanut peliaikaa. Ne jotka ovat pelanneet yli 5 vuotta ovat kyllä yltäneet valtavan kunnioitettavaan saavutukseen.

– Ketään ei kannata aliarvostaa. Kaikki jotka ovat päässeet jollain tasolla pelaamaan ovat poikkeuksellisen kovia pelaajia.

Vuosikymmenten varrelta erottuu myös yksi poikkeuksellinen aikakausi. 1990-luvun lopulla Bosman-siirron myötä räjähti myös suomalaisten määrä Englannin kentillä. Oli Hyypiä, Litmasta, Niemeä, Jääskeläistä, Riihilahtea – kultainen sukupolvi. Sen jälkeen 2000-luku onkin myöhemmissä vaiheissaan näyttänyt, että tuo oli vain väliaikaista, eivätkä ovet todellakaan avaudu helposti englantilaisseuroihin.

Sykähdyttäviä pelaajatarinoita

Nettisivustolle on koottu toimitettuja laajoja tarinoita kunkin pelaajan urasta.

– Päähuomio on toki kunkin pelaajan Englannin ajassa: kuinka pääsivät, miten pelasivat, mistä heidät muistetaan. Pelaajaesittelyjä elävöittämään on etsitty tarinoita, anekdootteja, videoita, tilastoja ja detaljeja.

Tarinoiden materiaalit on koottu netin lisäksi pelaajista kirjoitetuista kirjoista tai vaikkapa matrikkeleista.

– Mielenkiintoista on ollut kaivaa vaikka Tero Pilven tai Jukka Vannisen muutaman pelin uria. Tällaiset ovat enemmän helposti häviävää tietoa. Valioliigasta toki löytyy tietoja ja videoita, mutta alasarjoista kerätty tieto on historiallista ja katoavaa kansanperinnettä, jota tällä projektilla on erityisesti yritetty koota kasaan.

Kauppaedustajasta veräjänvartijaksi

Syventyminen pelaajien tarinoihin on jättänyt monta mielenkiintoista muistijälkeä Tuomo Pessille.

– Luonnollisesti ensimmäisenä Englannissa pelanneen Mauno Rintasen tarina on yksi erityinen. Hän meni kauppaedustajana Englantiin ja pelaili pari matsia. Hän on kertonut, että jopa häpesi, että pelasi 3-tasolla. Vanhimmat pelaajat kaiken kaikkiaan ovat toki historiamielessä poikkeuksellisen mielenkiintoisia.

Valioliigan ulkopuolisissa tarinoissa on myös monesti erityistä kiehtovuutta.

– Mieleen on jäänyt esimerkiksi Tepi Moilanen, joka oli kovassa suosiossa Prestonissa.

– Herefordissa puolestaan Mika Kottila pelasi muutaman kuukauden. Hän teki yhden maalinkin, joka todennäköisesti ei ollut edes hänen tekemänsä, mutta kuitenkin hänelle merkittiin.

Verkkopalvelua kehitetään vielä

Suomalaispelaajien aikaansaannokset brittikentillä ovat jo kaiken kansan luettavissa nettisivustolla. Tarinoita ja tietoja kuitenkin täydennetään edelleen.

– Katsotaan rauhassa, mihin innostus riittää vielä laajentamaan. Sivuston käytettävyyden parantaminen on ainakin kehityslistalla. Syväluotaavampia haastatteluja pelaajilta itseltään olisi hienoa myös saada. Ja ainahan voi maantieteellisestikin laajentaa.

– Sen verran hurjasti tämä on yhdeltä ihmiseltä vienyt vuoden varrella aikaa, että katsotaan rauhassa, mitä tämän jälkeen.

Niin, ja se video ensimmäisestä suomalaisen tekemästä maalista. Pertti Jantunen vuonna 1979 Bristol Cityn ottelussa Leedsiä vastaan. ITV-kanava vaan oli harmillisesti lakossa juuri tuossa kuussa, joten tuosta ajasta ei ole paljon materiaalia. Mutta toivo elää, ehkä sekin jostain arkistoista vielä löytyy, kunhan etsii – vai löytyisikö se ehkä joltakulta supportterilta?

Teksti: Sakari Vanhanen

Tutustu suomalaiset jalkapalloilijat Englannin kentillä -sivustoon

Juttu on alunperin julkaistu Englannin liigan kannattajien Supporter-lehden numerossa 2/2021. Jos kiinnostuit ELKin toiminnasta tai Supporter-lehdestä, liity jäseneksi nyt.